Huoh.

Ei tänne jaksais yhtään kirjottaa, ainakaan nytten. Noh silti kirjotan, mutta ihan vähän vaan. Ei pitäis olla enää hereillä, kun väsyttää ihan törkeen paljon ja aamulla pitäis jaksaa nousta reeneihinkin. Miten mä sinne oikein kykenen menemään? Pitäis saada joku, joka menis sinne mun puolesta. Vapaaehtosten joukko taitaa kyllä olla aika suppea..Tai no,joka tapauksessa mä sinne menisin vaikka mikä olis. Ottais muuten itsetunnon päälle pahemman kerran, en mä voi jättää reenejä pois jos ei oo mitään kunnon syytä. Tai no onhan mulla sittenkin syitä: lihakset on jumissa(ei pahasti, mutta sillei että voi vähän kitistä), flunssaa pukkaa, väsyttää ja fiilis on ollu parempikin. Taitaa kuitenkin olla sellasia syitä, että reeneihin on mentävä. Sinne siis, kyllä siitä kivaa tulee.Ja joo, fiilis ei oo mikään paras mahollinen. Ei koske ainoastaan nyt sitä, että en jaksais mennä huomenna reeneihin koska plaaplaaplaa. Asioista en kyllä ala tänne avautumaan, koska en oikeestaan ees osaa hahmottaa tarkalleen, että mikä sitä pahaa oloa tällä kertaa aiheuttaa. Kyllä mä oikeestaan tiedänkin, mutta sivuhaaroja on kuitenkin mukana niin monta asiassa kun asiassa, että ei niitä jaksa alkaa sumpliin. Ainakaan tässä ja nyt. Khyl tää tästä, ei mitään maata kaatavaa, kuhan vaan mietin ja stressaan.Ai niin ja jos joku menis reeneihin mun puolesta, niin voisko se myös samalla suorittaa kaikki muutkin asiat mitä kalenteriin on merkitty? Niitä nimittäin riittää. Eikä oo kyse vaan yhdestä päivästä valitettavasti. Liikaa ohjelmaa, työn alla on sanan EI käyttö. Tuo sana on sellanen, jota inhoan käyttää, koska sen sanominen tuntuu automaattisesti siltä,että loukkaan sitä toista. Outoa, että en osaa sitä ääneen sanoa, mutta kun lukee tätä tekstiä niin kyseinen sana esiintyy suunnilleen jokaisessa lauseessa vähintään kerran. Perin kummallista.